Ensimmäinen aamu alkoi hieman paniikinomaisesti. Nukuin hyvin huonosti. Osittain se johtui siitä, että jännitin tulevaa päivää, mutta pääasiassa en saanut unta, koska huoneessani oli niin jäätävän kylmä. No, tänä yönä asia toivottavasti korjaantuu, koska laitoin lämmityksen päälle - ei ihme, että oli kylmä, kun se oli kokonaan sammutettu ja ulkona oli kylmimmillään ehkä 10 astetta.
Aamulla kiiruhdin Bürgeramtiin. Byrokratia nimittäin vaatii, että ilmoitan käyttäneeni EU-kansalaisen liikkumisvapauttani ja muuttaneeni Saksaan töihin. Muuten en voi saada saksalaista sosiaaliturvaa ja verotietoja. Tunsin suurta ylpeyttä matkatessani metrolla muiden työmatkalaisten kanssa kuin aito berliiniläinen. Saavuin paikalle ennen viraston avautumista luullen hölmösti, että olisin ensimmäisten joukossa - kun saavuin, paikalla oli ainakin sata ihmistä minua ennen. Jonotin puoli tuntia, mutten ehtinyt saada edes vuoronumeroa. Siinä vaiheessa livistinkin jo töihin - täytyy yrittää myöhemmin uudelleen.
Ensimmäinen työpäivä oli alun järjestelmäsählinkien jälkeen erittäin antoisa. Olen lakiharjoittelijana eräässä yrityksessä, ja sain jo ensimmäisenä päivänä kokemukseeni nähden kohtuullisen vaativia tehtäviä, joihin paneuduin innolla. Hieman itseironisesti voinkin todeta, että tunsin itseni aivan oikeaksi juristiksi juuri sillä tavalla kuin olin aina unelmoinut. Kaiken kaikkiaan olen hyvin inspiroitunut.
Töiden jälkeen kävin lähikaupassa, ja pieni pettymys oli, ettei sieltä löytynyt mitään gluteenitonta ja ylipäätään valikoima oli hyvin suppea sellaisten tuotteiden suhteen, jotka minua kiinnostavat. Lihatiski sen sijaan vei puolet kaupasta. Pitääkin jatkossa käydä sitten jossain isommassa kaupassa, jos haluaa ihan ruokaa laittaa.
Muuten olen täysin kaupunkiromantiikan valtaama. Ihmisvilinä ja Kreuzbergin kyltymätön graffitti-tarjonta ovat saaneet minusta otteen, joka on viedä mennessään. Odotan innolla kaikkea, mitä täällä vielä ehtii nähdä ja kokea - onneksi aikaa on paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti