Heti alkuun täytyy todeta, että kyseessä oli monimutkainen ja haastava resepti, jonka ainesosalista on pitkä ja outo - osa tarvikkeista jäi pois ihan vain siksi, etten saanut netinkään avulla selvitettyä, mitä ne olivat ja mistä niitä saisi hankittua. Tämä olisi kyllä ollut ihan riittävän haastava ei-vegaanisenakin, mutta pysyin siinä uskollisena alkuperäisreseptille. Oli kyllä mahtava leivontakokemus!
Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin onnistuin teknisesti. Luin kyllä reseptin moneen kertaan, ennen kuin ymmärsin, mitä tässä oli tarkoitus tehdä, mutta kun idea avautui, ei tekstiä tarvinnutkaan vilkuilla kuin silloin tällöin.
Idea on siis kaikessa kauneudessaan se, että tehdään kääretorttu, joka siivutetaan ja siivuilla päällystetään kulhon pohja - näin muodostuu charlotten kupu. Kermavaahtoa ja mansikanpaloja sekoitetaan ja kääretorttusiivuilla pohjattu kulho täytetään tällä seoksella. Sitten paistettu murotyyppinen pohja lätkäistään kaiken päälle ja kulho laitetaan pakastimeen jäätymään. Jäädyttämisen jälkeen kulho kumotaan tarjoiluastialle.
 |
| Käätetorttupohja ja charlotten pohja |
 |
| Kääretorttu voideltuna mansikalla |
 |
| Valmis kääretorttu |
 |
| Mansikat ja foliolla vuorattu kulho ennen kääretorttusiivujen asettelua |
 |
| Mansikkakerma ladottuna kääretorttupalojen pohjustamaan kulhoon |
 |
| Jäädytyksen jälkeen - älä tule paha kakku |
 |
| Valmis charlotte |
Kuten sanottu, teknisesti suoritus oli mielestäni oikein hyvä. Makukin oli ihan kiva, mutta ei tästä mitään suosikkia muodostunut. Amarantti ei ehkä ollutkaan paras valinta pohjaan ja kääretorttuun, sillä sen maku tulee todella vahvasti esiin, vaikka se muuten onkin mieto kasvi.
Lisäksi ongelmaksi muodostui se, ettei kaksi ihmistä oikein syö tällaista valtavaa kekoa yhdeltä istumalta, eikä sitä voi myöskään jäädyttää uudelleen, kun sen on kerran sulattanut. Taitaa käydä niin, että sitä mussutetaan tänään sen verran kuin jaksetaan, ja loppu laitetaan pois.
Olen kuitenkin ylpeä, että tein tämän - sain paljon inspiraatiota siihen, mitä kaikkea voisikaan itse kehittää.
PS. Reseptin antama määrä kermalle oli kyllä ylimitoitettu. Vain puolet kermavaahdosta mahtui kulhon sisään. Minulla on nyt toinen samanlainen kulhollinen kermavaahtoa jääkaapissa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti